Ei on Maija Vilkkumaan vuonna 2003 kirjoittama runo. Se kertoo nuoresta tytöstä ja hänen väleistään äitiinsä.
Runon puhujana on nuori tyttö. Runosta käy ilmi että hänen äitinsä on ylisuojeleva eikä päästä tyttöä ulos: ``tee sun taiat et äiti antaa mun mennä``. Tyttö tuntee vetoa ulkomaailmaan ja pelkää jäävänsä ulkopuoliseksi. Tämä käy ilmi toisesta säkeistöstä: ``kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää``.
Tytön elämä etenee runon myötä ja turhautuminen kasvaa. Ulkomaailman houkutus on niin suuri, että tyttö päättää paeta kotoaan. Äiti on kauhuissaan huomattuaan tyttärensä hävinneen. Ensimmäisen kertosäkeen jälkeen puhujana ei ole enää tyttö vaan ulkopuolinen kertoja.
Runon kertosäkeestä selviää puhujan äidin näkemys karusta ja vaarallisesta maailmasta. ``Se sama maailma siskosi vei``-säkeestä voi päätellä, että toinen tytär on joko ajautunut huonoille poluille ja lähtenyt kotoaan, tai kuollut. Äiti on jo menettänyt yhden lapsensa ja pitää siksi tiukasti kiinni tyttärestään.
Runo antaa hyvin rajoitetun ja yksinäisen kuvan tytön elämästä. Äiti menettää toisen lapsensa ja tyttö lähtee elämään elämäänsä muualle.
