B8 Kertojan henkilökuva Pehkosen muorin talo-novellissa

Pehkosen muorin talo on Timo Teräsahjon Keksijän poika ja muita novelleja novellikokoelmasta vuodelta 2000. Novellissa on minä-kertoja, joka on nuori henkilö.Novelli alkaa, kun poika katselee ikkunasta ulos ja näkee, ettei pehkosen muorin talossa ole enää elämää, vaan muori on luultavasti kuollut.
        Novellin kertojalla on vaikea elämäntilanne. Hänen vanhempansa ovat eroamassa ja muutto odottaa. Kertoja sulkeutuu omaan maailmaansa ja alkaa tuijotella Pehkosen muorin taloa. Hän tekee talosta pakopaikkansa jonne lähtee karkuun kotoa riidan päätteksi. Muorin ruumista ei ole vielä kukaan muu löytänyt.
        Novellissa ei mainita kertojan sukupuolta ja isäkin kutsuu häntä vain lapseksi. Mötley Cruen julisteista voisi päätellä että kertoja on poika, mutta se ei kuitenkaan ole varma selitys. Novellista käy kuitenkin melko selväksi että kertoja on teini-ikäinen lapsi, joka haistattelee vanhemmilleen: " - Pakkaa homo itse".
        Kertojan perheessä esiintyy paljon väkivaltaa ja riitelyä. Hän mainitseekin novellissa, että "Kotona vain riideltiin". Jatkuva riitely johtaa myös väkivaltaan, joka ilmenee kun isä on riidan päätteeksi lyönyt lastaan poskelle.Väkivalta voi olla yksi syy vanhempien eroon.
         Novellin kertojan angstisen ja kapinallisen ulkokuoren takaa paljastuu tunteikas ja ajatteleva ihminen. Hän katselee novellissa paljon luontoa ja romantisoi sitä. Kertojan kiintymys rock-musiikkiin korostuu kun hän laittaa Mötley Cruen julisteen Jeesus-taulun rinnalle. Pehkosen muorin tali on synkkä, mutta aistikas kuvaus nuoren ihmisen vaikeasta elämänvaiheesta.
        







              

       

A4 Ei-runon puhuja ja hänen elämäntilanteensa

Ei on Maija Vilkkumaan vuonna 2003 kirjoittama runo. Se kertoo nuoresta tytöstä ja hänen väleistään äitiinsä.
         Runon puhujana on nuori tyttö. Runosta käy ilmi että hänen äitinsä on ylisuojeleva eikä päästä tyttöä ulos: ``tee sun taiat et äiti antaa mun mennä``. Tyttö tuntee vetoa ulkomaailmaan ja pelkää jäävänsä ulkopuoliseksi. Tämä käy ilmi toisesta säkeistöstä: ``kurjaa on jos ulkopuoliseksi jää``.
         Tytön elämä etenee runon myötä ja turhautuminen kasvaa. Ulkomaailman houkutus on niin suuri, että tyttö päättää paeta kotoaan. Äiti on kauhuissaan huomattuaan tyttärensä hävinneen. Ensimmäisen kertosäkeen jälkeen puhujana ei ole enää tyttö vaan ulkopuolinen kertoja.
          Runon kertosäkeestä selviää puhujan äidin näkemys karusta ja vaarallisesta maailmasta. ``Se sama maailma siskosi vei``-säkeestä voi päätellä, että toinen tytär on joko ajautunut huonoille poluille ja lähtenyt kotoaan, tai kuollut. Äiti on jo menettänyt yhden lapsensa ja pitää siksi tiukasti kiinni tyttärestään.
         Runo antaa hyvin rajoitetun ja yksinäisen kuvan tytön elämästä. Äiti menettää toisen lapsensa ja tyttö lähtee elämään elämäänsä muualle.